Mökkeily on kasvattanut suosiotaan entuudestaan korona-aikana. Suurimmalle osalle suomalaisista mökki ja sauna kuuluvat yhteen. Millainen on suomalainen mökkisauna, miten niitä rakennetaan ja remontoidaan. Me selvitimme!
Suomalainen K-Rauta teki keväällä tutkimuksen suomalaisista kesämökeistä ja niiden remontoinnista. Mökkikauppa on käynyt koronavuoden aikana vilkkaana. Maanmittauslaitoksen mukaan rakentamattomien rantatonttien kauppa kasvoi jopa 71 % ja rantamökkien kauppa 41 %, kun kauppalukumääriä verrattiin vuosina 2019–2020. Tutkimuksen mukaan jopa 96 % vastaajista piti saunaa välttämättömänä mökillä ja ehdottomasti suosituin ”tekeminen” mökillä oli saunominen. Tutkimuksessa kyseltiin myös vastaajien remontointisuunnitelmia ja liki 25 % vastaajista suunnitteli mökkisaunan kunnostamista. K-Raudan mökkitutkimus toteutettiin alkuvuonna 2021 K-ryhmän tutkimusyhteisössä.
Remonttien trendinä yksilöllisyys
Entä millaisia remontteja saunoihin oli suunnitteilla? Millainen mökkisauna on nyt ”in”? Se ei K-Raudan tutkimuksessa selvinnyt. Nopea soitto sisustusarkkitehdille valottaa tätä puolta.
– Ei oikeastaan ole olemassa jotain yhtä yksittäistä asiaa, joita saunoissa remontoitaisiin tällä hetkellä selkeästi eniten. Muutokset tehdään aika pitkälti omien mieltymysten mukaan ja räätälöidään muuhun kokonaisuuteen sopivaksi, kertoo Mikko Vesanen. Vesanen tunnetaan muun muassa supersuositun Huvila & Huussi -ohjelman muutoksia toteuttavana sisustusarkkitehtina sekä pitkän linjan ammattilaisena. Vesanen itse vierastaa trendi-sanan käyttöä, mutta mainitsee tiettyjä saunoissa toistuvia suosittuja elementtejä.
– Erilaiset paneelit ja rimoitukset sekä laatta- ja kivipintojen käyttö on yleistynyt selvästi. Myös erilaisia laudesyvyyksiä ja -malleja kysytään. Mutta näissäkin korostuu se yksilöllisyys. Toiselle sauna saa olla moderni ja toinen taas haluaa säilyttää sen mahdollisimman perinteisenä, Vesanen kertoo.
Vesasen sisustusarkkitehtitoimisto MAK:issa noin puolet saunaprojekteista on saneerausprojekteja ja puolet uudiskohteiden suunnittelua.
– Yleisesti voisi sanoa, että saunoja suunnitellaan nykyään huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Vuosikymmeniä sitten oli vain tietyt materiaalit, ne samat puupaneelit, joita käytettiin joka kerta. Nykyään saunoissa käytetään erilaisia laattoja ja pintamateriaaleja ja muutoksia voi tehdä monella tapaa. Pelkästään sävytyksissä on valtavasti vaihtoehtoja, hän toteaa.
Ammattilaisille on Vesasen mukaan kysyntää.
– Saunojen suurin haaste on yleensä pieni tila ja suunnittelu on useasti senttipeliä. Ammattilainen pystyy esittämään asiakkaalle erilaisten vaihtoehtojen kautta useita tilaratkaisuja ja asiakkaan on helpompi valita niistä se hänelle sopivin, Vesanen sanoo.
Toisaalta iso osa suomalaisista suunnittelee edelleen itse saunansa remontin. Tällaisen havainnon on tehnyt muun muassa Meidän mökki -lehden päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma.
– Mökkiläiset ovat usein hyvin kekseliäitä ja mökkisauna remontoidaan itse. Ne ovatkin usein toinen toistaan persoonallisempia, jopa kuriositeetteja, hän kertoo.
– Lehdessämme on muun muassa Lauteilla-niminen juttusarja, jossa esitellään jokin mielenkiintoinen mökkisauna. Harvemmin ne ovat ammattilaisten suunnittelemia, hän toteaa.
Ammattilaisen käyttö säästää aikaa
Siinä missä mökkisaunan remontoimisen voi useimmiten hoitaa omin voimin, mökkisaunan rakentaminen edellyttää toistaiseksi rakennusluvan hakemista ja ammattitaitoisen suunnittelijan käyttöä. Toki remontoiminenkin voi joskus vaatia luvan, jos rakennuksesta tulee ikään kuin uutta vastaava, tai korjaustöillä on merkittävää vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveellisyyteen. Käytännössä kuitenkin lupamenettely koskee vain uusien saunojen rakentamista.
Saunaa rakennettaessa on huomioitava esimerkiksi saunan liittäminen vesi- ja viemäriverkostoon, paloturvallisuusasiat, haja-asutusalueella jätevesien käsittelysuunnitelma ja tietenkin naapurit. Lupakäsittelyssä tarkistetaan rakennuksen suunnittelijan pätevyyden lisäksi muun muassa hankkeen lupapiirustukset ja asemakaavanmukaisuus. Usein myös naapureita kuullaan eli he saavat antaa kommenttinsa rakennushankkeelle.
– Yleisin rakennusluvan viivästymiseen liittyvä syy on pätevän suunnittelijan puuttuminen, toteaa rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Kuopion rakennusvalvonnasta.
– Parhaat lupahakemukset tulevat hakijoilta, jotka luottavat ammattisuunnittelijaan ja antavat hänen hoitaa lupaprosessin heidän puolestaan. Tämä pienentää virheiden määrää hakemuksessa, lyhentää hakemusten käsittelyaikaa ja vähentää turhaa stressiä ennen kuin rakentaminen on edes aloitettu, hän lisää.
Viimeisen viiden vuoden aikana Kuopion rakennusvalvonnassa on käsitelty yhteensä 367 saunanrakennuslupaa. Tämän vuoden toukokuun puoleen väliin mennessä niitä oli kertynyt 37 kpl.
Myös Lohjan rakennusvalvonnan rakennetun ympäristön tarkastaja Nina Majuri on samoilla linjoilla.
– Pätevä suunnittelija mukana hankkeessa alusta asti säästää monelta harmilta, ihan kaikissa rakennushankkeissa.
Sekä Kuopio että Lohja kuuluvat Suomen suosituimpien mökkikuntien Top 5:een, Kuopio huimalla 10 800 mökillä. Toiseksi suosituimmassa mökkikunnassa, Mikkelissä on myös yli 10 000 mökkiä ja kolmatta ja neljättä sijaa pitävät Parainen ja Lohja, yli 8500 mökin määrällä.
Millainen on hyvä mökkisauna?
– Rakenteellisesti saunoissa on hyvä kiinnittää huomiota perustaan, seinämateriaaleihin, katon muotoon ja siihen, minkälainen tulisija ja piippu valitaan, mökkikunta Paraisten johtava rakennustarkastaja Sanna Simonen kertoo. Hänen mukaansa myös kosteusrasitukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, varsinkin merialueilla.
– Kosteusrasitus on voimakasta meren rannalla. Perinteinen harjakattoinen rakennus, erillisellä julkisivuverhouksella on todettu ajan saatossa kestävimmäksi ratkaisuksi, hän kertoo.
– Sen lisäksi kiukaan ja piipun yhteensopivuus on hyvä varmistaa. Mökeillä saunat ovat useasti yhtäjaksoisesti useita tunteja käytössä, mikä vaatii läpivientien ja piipun kuumenemisen toimivuutta. Näin vältytään turhilta paloilta, hän lisää.
Muista jätevesiratkaisut
Vuonna 2014 voimaan tullut ympäristösuojelulaki sisältää jätevesien puhdistusta koskevat puhdistussäädökset ja määrää näin myös saunan jätevesien käsittelystä. Tarkoituksena on varmistaa, ettei ranta- ja pohjavesialueen kiinteistöistä valu jätevettä vesistöihin haitallisia määriä. Määräykset vaihtelevat hiukan kunnittain, sillä kuntakohtaisilla määräyksillä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet.
– Meillä saaristossa on sellainen linja, että jos rakennuksessa syntyvän harmaan veden määrä on max. noin 50 ltr/vrk, ei puhdistusjärjestelmiä tarvita, mikäli pesuvedet vain voidaan imeyttää maaperään. Kuitenkin, mikäli pesuvesien joutuminen vesistöön vaikuttaa ilmeiseltä, esimerkiksi rantakalliolla, tulee puhdistus järjestää pienemmillekin vesimäärille, kertoo Paraisten ympäristösuojelutarkastaja Petri Huovila.
– Jos pesuvesiä syntyy enemmän kuin 50 ltr/vrk, suosittelemme kesäkäytössä oleviin saunoihin tehdasvalmisteisen harmaavesisuodattimen asentamista. Malleja on monta, ne eivät vaadi paljon tilaa eivätkä ne välttämättä tule kalliiksi hankkia eikä asentaa, Huovila kertoo. Ympärivuotiset loma-asunnot ovat aivan oma lukunsa.
– Jos loma-asuntoa/saunaa käytetään ympäri vuoden, suosittelemme sellaista harmaavesipuhdistusta, joka varmasti toimii talvioloissa pakkaskaudellakin, Huovila toteaa.
Muistathan aina tarkistaa oman kuntasi rakennusvalvontaviranomaiselta omaa rakennuspaikkaasi koskevat määräykset ja vaatimukset! Tämä kannattaa tehdä ennen rakennushankkeen suunnittelun aloittamista.
Hallitus kaavailee parhaillaan suurta maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta, jonka myötä pienten piharakennusten rakentamiseen liittyviä lupakäytäntöjä kevennettäisiin. Jos uudistukset toteutetaan tämänhetkisten kaavailujen mukaisesti, jatkossa alle 30 neliömetrin mökkisaunan voisi rakentaa ilman rakennuslupaa, noudattaen kunnan rakennusjärjestystä ja valtakunnallisia rakennusmääräyksiä.
Rantasaunaa rakennettaessa on edelleen syytä muistaa myös erityisesti rantarakentamista koskevat määräykset. Joissakin Suomen kunnissa tällainen rakentaminen on ollut mahdollista jo nyt. Lakimuutosehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2022.
Teksti: Karoliina Saarnikko
Kuvat: Visit Finland, Harri Tarvainen, Sassa Huolman ja Emilia Hoisko.